Osin_tutkitut_Valkjärvi

Yrjö Turkkinen jälkeläisiä



Ensimmäinen sukupolvi



1. YRJÖ TURKKINEN.1 Yrjö syntyi arviolta noin (?) 1670. Yrjö ja Matleena Ahtiainen vihittiin arviolta noin (?) 1690. Yrjö Turkkinen kuoli noin 1740.2

MATLEENA AHTIAINEN.3 Matleena syntyi arviolta noin (?) 1670. Matleena Ahtiainen kuoli noin 1740.4
Yrjö Turkkinen ja Matleena Ahtiainen: Ei tiedossa olevia lapsia.

Yrjö Turkkinen, jonka tiedossa olevat lapset ovat:

Toinen sukupolvi



2. SAMUEL YRJÖNPOIKA TURKKINEN (Yrjö).5 Samuel Yrjönpoika syntyi noin 1701.6 7 Samuel ja Anna Virkki vihittiin arviolta noin (?) 1734. Samuel ja Maria Räikkönen vihittiin arviolta noin (?) 1740. Samuel Yrjönpoika Turkkinen kuoli 5.12.1783 Valkjärven Päivilässä.8

Tutkimuskommentti: Rippikirjan 1732-1748 mukaan Samuel olisi ollut ensin vihittynä Anna Virkin ja Annan kuoltua (n. 1740) Maria Räikkösen kanssa.
     Liittyy Anna Virkki sekä Maria Räikkönen.9

ANNA VIRKKI.10 Anna syntyi arviolta noin (?) 1705.
Samuel Yrjönpoika Turkkinen ja Anna Virkki: Ei tiedossa olevia lapsia.

Samuel Yrjönpoika Turkkinen, jonka tiedossa olevat lapset ovat:

MARIA RÄIKKÖNEN.11 Maria syntyi noin 1715.12 13 Maria jäi leskeksi kun Samuel kuoli 5.12.1783 Valkjärven Päivilässä.14 Maria Räikkönen kuoli 23.12.1787 Valkjärven Päivilässä.15

Tutkimuskommentti:: Rippikirjan 1732-1748 mukaan Samuel olisi ollut ensin vihittynä Anna Virkin ja Annan kuoltua (n. 1740) Maria Räikkösen kanssa.
     Liittyy Samuel Yrjönpoika Turkkinen ja Anna Virkki.16
Samuel Yrjönpoika Turkkinen ja Maria Räikkönen: Ei tiedossa olevia lapsia.

Kolmas sukupolvi



3. MIKKO SAMUELINPOIKA TURKKINEN (Samuel Yrjönpoika, Yrjö).17 Mikko Samuelinpoika syntyi noin 1739.18 19 Mikko ja Varpu Matintytär Hännikäinen, jonka vanhemmat ovat Matti Hännikäinen, vihittiin 30.11.1768 Valkjärvellä.20 Mikko Samuelinpoika Turkkinen kuoli 5.12.1811 Valkjärven Päivilässä.21

VARPU MATINTYTÄR HÄNNIKÄINEN.22 Varpu Matintytär syntyi noin 1746.23 24 Varpu jäi leskeksi kun Mikko kuoli 5.12.1811 Valkjärven Päivilässä.25 Varpu Matintytär Hännikäinen kuoli 1.4.1813 Valkjärven Päivilässä.26
Mikko Samuelinpoika Turkkinen ja Varpu Matintytär Hännikäinen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Neljäs sukupolvi



4. VARPU MIKONTYTÄR TURKKINEN (Mikko Samuelinpoika, Samuel Yrjönpoika, Yrjö).27,28 Varpu Mikontytär syntyi 21.2.1778 Valkjärven Päivilässä.29 Varpu (22-vuotiaana) ja Heikki Aataminpoika Helppolainen (27-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Aatami Heikinpoika Helppolainen ja Anna Paavontytär Kyllästinen, vihittiin 9.12.1800 Valkjärvellä.30

HEIKKI AATAMINPOIKA HELPPOLAINEN.31,32 Heikki Aataminpoika syntyi 5.5.1773 Valkjärven Jutikkalassa.33
Varpu Mikontytär Turkkinen ja Heikki Aataminpoika Helppolainen, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Viides sukupolvi



5. HELENA HEIKINTYTÄR HELPPOLAINEN (Varpu Mikontytär Turkkinen, Mikko Samuelinpoika, Samuel Yrjönpoika, Yrjö).48,49,50 Helena Heikintytär syntyi 18.1.1809 Valkjärven Jutikkalassa.51 Helena (21-vuotiaana) ja Matti Matinpoika Karhu (26-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Matinpoika Karhu ja Kaarina Juhontytär Pessinen, vihittiin 12.9.1830 Valkjärvellä.52

MATTI MATINPOIKA KARHU.53,54,55 Matti Matinpoika syntyi 23.8.1804 Valkjärven Jutikkalassa.56
Helena Heikintytär Helppolainen ja Matti Matinpoika Karhu, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Kuudes sukupolvi




Karhu Saara
Saara Uosukainen o.s. Karhu

6. SAARA MATINTYTÄR KARHU (Helena Heikintytär Helppolainen, Varpu Mikontytär Turkkinen, Mikko Samuelinpoika, Samuel Yrjönpoika, Yrjö).83,84,85,86,87 Saara Matintytär syntyi 14.9.1845 Jutikkala 6'ssa, Valkjärven Jutikkalassa.88,89 Saara (18-vuotiaana) ja Yrjö Juhonpoika Uosukainen (28-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Juho Yrjönpoika Uosukainen ja Varpu Simontytär Juvonen, vihittiin 10.7.1864 Valkjärvellä.90 Vihkimisen jälkeen hän käytti nimeä Saara Uosukainen. 91 Saara jäi leskeksi 69-vuotiaana kun Yrjö kuoli (79-vuotiaana) 1.4.1915 Puikkola 2'ssa, Valkjärven Puikkolassa.92,93 Saara Uosukainen kuoli 81-vuotiaana 13.9.1927 Puikkola 2'ssa, Valkjärven Puikkolassa.94 Saara Matintytär mainitaan kertomuksessa, joka löytyy Yrjö Juhonpoika Uosukainen -sivulta.95


Uosukainen Yrjö
Yrjö Uosukainen

YRJÖ JUHONPOIKA UOSUKAINEN.96,97,98,99 Yrjö Juhonpoika syntyi 20.11.1835 Valkjärven Puikkolassa.100 Yrjö oli lampuoti Valkjärvellä. Yrjö Juhonpoika Uosukainen kuoli 79-vuotiaana 1.4.1915 Puikkola 2'ssa, Valkjärven Puikkolassa.101,102 Hänet haudattiin Valkjärvellä.103

Lainaus kirjasta; Mikko Uosukainen "100 Vuotta kauppatoimintaa" Uosukaisen kauppaliikkeen alku Karjalassa on aikoinaan toiminut moniakin huomattavia kauppiassukuja, joissa perinteet siirtyivät isältä pojalle liiketoiminnan laajentuessa vuosikymmenien varrella. Monet näistä kauppiaissuvuista ovat viimeksikäytyjen sotien jälkeen siirtyneet jatkamaan toimintaansa muualle Suomeen ja tutut karjalaiset liikenimet tulevat aina sillion tällöin eri yhteyksissä esille ja palauttavat mieleen sen vilkkaan kauppa- ja liiketoiminnan mikä Karjalassa niin monimuotoisena aikoinaan kukoisti. Uosukaisen suvunkin toiminta liikealalla käsittää yli sadan vuoden ajanjakson ja sen aloitti isäni Yrjö Uosukainen, joka nuorena miehenä Pietarissa asuessaan harjoitti kalakauppaa.Suomalaisena miehenä paloi hänen mielensä kuitenkin aina kotipuoleen päin ja ajan oloon hänelle tarjoituikin tilaisuus palata kotipitäjäänsä Valkjärvelle. Pietarissa ollessaan isäni kuuli, että Venäjän valtion haltuun oli joutunut Valkjärvellä sijaitseva lahjoitusmaatila, joka aikoinaan oli luovutettu eräälle, nähtävästi Ruotsin armeijaan kuuluneelle Trudenhjelm-nimiselle upseerille ja hänen suvulleen. Sotilassukuun kuuluvina olivat Trudenhjjelmit kuittenkin tottumattomia maatilan hoitoon eivätkä pystyneet pitämään sitä hallussaan. Saamansa kehoituksen mukaisesti isäni hankki maatilan hallintaansa maksamalla rästiin jääneet maksut. Vuosittain oli tilasta maksettava vain mitättömän pieni kuoletusmaksu siihen saakka, kunnes lahjoitusmaat vihdoin luovutettiin kokonaan talonpoikien omistukseen. Näin tuli isästäni suurenpuoleisen maatilan omistaja. Juhlavana on minunkin mieleeni painunut se hetki, jolloin tilojen perintökirjat ojennettiin niin isäni kuin muidenkin Valkjärven talonpoikien käsiin.Tämä on suurimerkityksellinen ja iloinen tapahtuma ei vain meille henkilökohtaisesti, vaan koko Valkjärven pitäjälle. Saatuaan tilan hallintaansa ja muutettuaan Valkjärvelle isäni, joka ennestäänkin oli perehtynyt liiketoimintaan, perusti sinne kauppaliikkeen, sillä pitäjässä ei eentuudestaan ollutkaan suomalaista kauppaa. Kaupan perustamiseen tarvittiin kauppalupa, minkä isäni venäjänkielen taitoisena helposti saikin hankituksi. Näin alkanut liiketoiminta jatkuikin sitten 40-50 vuoden ajan. Kauppapuotia pidettiiin aluksi korkeakynnyksisessä aittarakennuksessa ja odotusten mukaisesti sujui kaupanteko hyvin. Alkuaikoina pidettiin liikkeessä kaupan pääasiallisesti sellaisia elintarpeita, joita ei paikkakunnalla omasta takaa ollut riittävästi saatavilla.Tavarat käytiin hankkimassa pääasiallisesti Pietarista, mistä ne tuotiin hevospelillä Valkjärvelle kotiin. Isäni saavuttaman menestyksen innoittamana perusti myös eräs venäläinen mies pitäjäämme kilpailevan liikkeen, mutta hänen yrityksensä ei alunperin, kuten ei myöhemminkään, saavuttanut pitäjäläisten keskuudessa samanlista suosiota kuin isäni liike. Näihin aikoihin ryhtyi Venäjän valtio laajoihin rakennustöihin pitäjässä sijaitsevien Veikkolan, Pähkinämäen ja Valkeamatkan hovien maille. Niille rakennettiin päärakennusten lisäksi työläisten asuntoja, noin 500 lehmää varten suunniteltuja navettoja, talleja kymmenille hevosille, myllyjä ja muita rakennuksia oikein kymmenittäin aitoon venäläiseen tyyliin. Työmaille otettiin suomalaista työvoimaa ja sitä tuli aina Pohjanmaalta saakka. Miesten tuli olla hyviä, ammattitaitoisia rakennusmiehiä- huonoja ei kelpuutettu lainkaan- ja palkat olivat sen mukaisesti silloisiin olosuhteisiin nähden varsin korkeat. Rakennusmiehillä tuntui silloin olevan monasti "rahaa kuin roskaa" taskuissaan. Miehiä oli työmailla yhteensä yli 300 ja nämä tarvitsivat luonnollisesti runsaat määrät elintarpeita ja myöskin -aito venäläiseen tapaan- paljon viinaa, jotta viihtyisivät työmaillaan. Varmistaakseen viinansaannin miehet pitivät kokouksen ja päättivät tehdä asianomaiseen virastoon anomuksen viinanmyynnin järjestämiseksi paikkakunnalle. Miesten toivomusten mukaisesti isäni anoi väkijuomien myyntioikeutta, ja kun viranomaiset pitivät anomusta perusteltuna, myyntioikeus myönnettiinkin hänelle. Tarpeelliset paperit olivatkin pian valmiina ja niiden saavuttua aloitettiin väkijuomien myynti ja sekä oluen että viinan kysyntä oli alusta alkaen suuri. Määrättyjä ylimpiä hintoja ei siihen aikaan ollut ja ainoa rajoitus oli, ettei viinaa saadut myydä pienemmissä erissä kuin silloisessa kannun mitassa. Ylärajaa ei myöskään ollut, vaan jokainen sai ostaa mielensä ja varojensa mukaan eikä velaksimyyntikään ollut kiellettyä. Kun työläiset saivat tilinsä aina noin kahden viikon väliajoin, olivat rahat usein tilinvälin loppupäivinä vähissä, mutta viinaa piti kuitenkin saada. Tämän vuoksi alkoholia myytiin paljonkin luotolla ja useiden työnjohtajien kanssa sovittiinsiitä, että he suoraan miesten tileistä vähensivät näiden ruoka-, juoma- ym. velat. Miehet olivat luonnollisesti tähän järjestykseen suostuneet, olivatpa ehkä tyytyväisiäkin. Kun miehet olivat työssä myös melko pitkäaikaisilla sopimuksilla, saattoi kauppias myöntää heille luottoa omala riskilläänkin. Oluen ja viinan menekki olikin näinä vuosina erittäin suuri. Viinaa tuotettiin meille 15 kilometrin päässä olevasta Kyyrölän kylästä, jossa Galkin-nimisellä venäläisellä kauppiaalla oli viinanpolttimo. Täältä juomaa vedätettiin hevospelillä jatkuvasti. Toista väkijuomien myyntilupaa ei Valkjärven pitäjään myönnetty, koska vakiintuneen käytännön mukaisesti tällaisia lupia annettiin ainoastaan yksi kuhunkin pitäjään. Viina saatiin siten Suomesta, mutta olut sensijaan noudettiin Pietarista. Mahtoiko tämä johtua hinnan halvemmuudesta tai jostain muusta seikasta, se ei ole tiedeossani. Olut kuljetettiin liikkeeseemme tynnyreissä ja sen menekki oli niin suuri, että tavallisesti tuli päivittäin yksi 200 markkaa maksava kuorma pihaan. Juhlien aattoina ja muina erikoisina päivinä sensijaan oli olutta tuotava useampikin kuorma. Kun menekki oli näin valtava, aiheutti se kauppiaalle ja hänen väelleen kovaa kiirettä ja huisketta. Juomien hinnat eivät myöskään olleet määrätyt, vaan jokainen sai periä sen maksun, mitä piti asiallisena kunhan hinta vain pysytteli sellaisissa rajoissa, etteivät ostajat nousseet kapinaan. Muistiini ei ole jäänyt, minkälaista hintaa viinasta perittiin, mutta sen muistan, että 200 markan olutkuormasta saatiin saman verran voittoa. Tämä sadan prosentin voitto tuntuu nyt sangen kohtuulliselta, kun sitä vertaa nykyisiin Alkon hintoihin, jotka useissa tapauksissa ovat voittoatuottavia tuhansiakin prosentteja hankintahinnasta. Ja erikoiselta nykyajan oloissa tuntuu sekin, että viinan hinta oli myyjän vapaasti määrättävissä!

     Kertomuksessa mainitut henkilöt: Saara Matintytär Karhu.104


Saara Matintytär Karhu ja Yrjö Juhonpoika Uosukainen, joiden tiedossa olevat ja Valkjärven Puikkolassa syntyneet lapset olivat:


Paluu Sisällysluetteloon

Sähköposti: petteri@tarkkonen.com
Toteutettu: The Master Genealogist for Windows 30.3.2024.