Osin_tutkitut_Lohtaja

Juho jälkeläisiä



Ensimmäinen sukupolvi



27. JUHO. Juho syntyi arviolta noin (?) 1670.

Juho, jonka tiedossa olevat lapset ovat:

Toinen sukupolvi



28. KUSTAA JUHONPOIKA (Juho).560,561 Hänet tunnettiin myös nimellä Kustaa Juhonpoika Hauhtonen.562 Kustaa Juhonpoika syntyi noin .8.1695.563,564 Kustaa ja Liisa Eerikintytär vihittiin ennen 1725.565 566

Kustaa Juhonpoika, jonka tiedossa olevat lapset ovat:

LIISA EERIKINTYTÄR.567 Hänet tunnettiin myös nimellä Liisa Eerikintytär Hauhtonen.568 Liisa Eerikintytär syntyi noin .2.1693.569,570 Liisa Eerikintytär Hauhtonen kuoli 5.4.1771 Hauhtosen talossa, Lohtajan Marinkaisissa.571
Kustaa Juhonpoika ja Liisa Eerikintytär: Ei tiedossa olevia lapsia.

Kolmas sukupolvi



29. JUHO KUSTAANPOIKA HAUHTONEN (Kustaa Juhonpoika , Juho).572 Juho Kustaanpoika syntyi noin 1719.573 Juho ja Liisa Eerikintytär Hirvi, jonka vanhemmat ovat Eerikki, vihittiin 12.4.1741 Lohtajalla.574 Juho Kustaanpoika Hauhtonen kuoli 25.1.1748 Hauhtosen talossa, Lohtajan Marinkaisissa.575

LIISA EERIKINTYTÄR.576 Hänet tunnettiin myös nimellä Liisa Eerikintytär Hirvi.577 Hänet tunnettiin myös nimellä Liisa Eerikintytär Hauhtonen.578 Liisa Eerikintytär syntyi noin 1711.579
Juho Kustaanpoika Hauhtonen ja Liisa Eerikintytär, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Neljäs sukupolvi



30. EERIKKI JUHONPOIKA HAUHTONEN (Juho Kustaanpoika, Kustaa Juhonpoika , Juho).580 Eerikki Juhonpoika syntyi 27.2.1742 Hauhtosen talossa, Lohtajan Marinkaisissa.581 Eerikki (21-vuotiaana) ja Susanna Iisakintytär, jonka vanhemmat ovat Iisakki, vihittiin 2.11.1763 Lohtajalla.582 583 Eerikki Juhonpoika Hauhtonen kuoli 34-vuotiaana 13.10.1776 Hauhtosen talossa, Lohtajan Marinkaisissa.584,585

SUSANNA IISAKINTYTÄR.586 Susanna Iisakintytär syntyi noin 1742.587 Hänet tunnettiin myös nimellä Susanna Iisakintytär Hauhtonen.588
Eerikki Juhonpoika Hauhtonen ja Susanna Iisakintytär, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Viides sukupolvi



31. LIISA EERIKINTYTÄR HAUHTONEN (Eerikki Juhonpoika, Juho Kustaanpoika, Kustaa Juhonpoika , Juho).589,590 Hänet tunnettiin myös nimellä Liisa Eerikintytär Maunula.591 Liisa Eerikintytär syntyi 3.7.1767 Hauhtosen talossa, Lohtajan Marinkaisissa.592 Liisa (19-vuotiaana) ja Antti Matinpoika Maunula (34-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Antinpoika ja Riitta Juhontytär Maunula, vihittiin 27.5.1787 Lohtajalla.593

ANTTI MATINPOIKA RAUTIOLA.594 Hänet tunnettiin myös nimellä Antti Matinpoika Maunula.595 Antti Matinpoika syntyi 23.8.1752 Rautiolan talossa, Lohtajan Himankakylässä.596 597
Liisa Eerikintytär Hauhtonen ja Antti Matinpoika Rautiola, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

Kuudes sukupolvi



32. SUSANNA ANTINTYTÄR MAUNULA (Liisa Eerikintytär Hauhtonen, Eerikki Juhonpoika, Juho Kustaanpoika, Kustaa Juhonpoika , Juho).598,599 Hänet tunnettiin myös nimellä Susanna Antintytär Taurén.600 Susanna Antintytär syntyi 19.9.1789 Maunulan talossa, Lohtajan Marinkaisissa.601 Susanna (28-vuotiaana) ja Paavo Matinpoika Taurén (26-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Matti Matinpoika Tauriainen ja Kaisa Juhontytär Luukinen, vihittiin 21.12.1817 Lohtajalla.602 Susanna Antintytär Taurén kuoli 57-vuotiaana 10.3.1847 Lohtajalla.603,604

PAAVO MATINPOIKA TAURIAINEN.605,606,607,608,609 Hänet tunnettiin myös nimellä Paavo Matinpoika Taurén.610 Paavo Matinpoika syntyi 16.9.1791 Pudasjärvellä.611 1810 Paavo asui Kalajoella.612,613 614 1813 Paavo asui Lohtajan Marinkaisissa. Hän muutti nimensä noin 1817 Lohtajalla. Vanha nimi oli Tauriainen ja uusi nimi Taurén. Vaihtoi nimensä Tauriaisesta Tauréniksi samoihin aikoihin naimisiin menon kanssa. Vihittyjen luettelossa Paavo ja Susanna esiintyvät jo nimellä Taurén. 1800-luvun alussa oli yleistä, ainakin Lohtajan seudulla, että palkolliset ruotsinsivat sukunimensä.615 Paavo jäi leskeksi 55-vuotiaana kun Susanna kuoli (57-vuotiaana) 10.3.1847 Lohtajalla.616,617 Paavo Matinpoika Taurén kuoli 56-vuotiaana 11.6.1848 Lohtajalla.618,619

Jostain syystä 9-vuotias Paavo ei seurannut perhettään Simoon. Oliko hän jo silloin palkollisena jossain talossa ? Ainakin hän vanhemman veljensä Heikin kanssa oli palvelusväen kirjoissa hiukan myöhemmin. Vuonna 1810, siis Ruotsinvallan vaihduttua Venäjänvaltaan, nuori Paavo muutti Kalajoelle ja työskenteli pappilan renkinä. Kalajoelta hän siirtyi Lohtajalle, Marinkaisten kylään kolmen vuoden kuluttua, palveli siellä renkinä ja myöhemmin itsellisenä.620


Susanna Antintytär Maunula ja Paavo Matinpoika Tauriainen, joiden tiedossa olevat ja Lohtajalla syntyneet lapset olivat:

Seitsemäs sukupolvi



33. MATTI PAAVONPOIKA TAURÉN (Susanna Antintytär Maunula, Liisa Eerikintytär Hauhtonen, Eerikki Juhonpoika, Juho Kustaanpoika, Kustaa Juhonpoika , Juho).635,636 Matti Paavonpoika syntyi 21.7.1818 Lohtajalla.637 638 Matti (23-vuotiaana) ja Maria Antintytär Luoto (25-vuotiaana), jonka vanhemmat ovat Antti Eliaanpoika Luoto ja Kreeta Eerikintytär, vihittiin 12.12.1841 Lohtajalla.639 Välillä 1842 ja 1863 Matti ja Maria asuivat Lohtajan Marinkaisissa.640 1863 Matti ja Maria muuttivat Lohtajalta Viipuriin.641 1863 Matti asui (Muutti Viipurista edelleen Uudellekirkolle ja Kuolemajärvelle.) Viipurissa. 1882 Matti asui Kuolemajärven Karjalaiskylässä. Matti jäi leskeksi 66-vuotiaana kun Maria kuoli (68-vuotiaana) 20.5.1885 Karjalaiskylä 4'ssä, Kuolemajärven Karjalaiskylässä.642 Matti Paavonpoika Taurén kuoli 72-vuotiaana 9.12.1890 Karjalaiskylä 4'ssä, Kuolemajärven Karjalaiskylässä.643

Matin perheen muutto Karjalaan on hieman epäselvä, sillä Lohtajan seurakunnan muuttokirjoissa ei siitä ole merkintää. Ehkä selityksenä on nälkävuosien poikkeukselliset olot; ihmisiä vaelteli ruokaa etsimässä eikä varmaankaan pidetty niin tärkeänä kirkonkirjojen ajan tasalla pitämistä. Kato iski maahamme vuosina 1862-67. Ensimmäisinä vuosina pystyttiin vielä elämään ulkomailta tuodun viljan varassa. 1867 sitäkään ei enää kyetty toimittamaan , osaksi valtionhallinnon huonon organisaation vuoksi, osaksi siksi että kato koetteli muitakin maita laajalla alueella. Pohjanmaalla oli väestö lisääntynyt runsaasti ja maa alkanut käydä vähiin. Lisäksi työtä antanut puulaivojen rakennus kävi vähiin samoihin aikoihin. Metsät oli suurelta osin poltettu tervaksi. Nälkä kävi Pohjanmaan väestön kimppuun ja ajoi varsinkin tilattomat liikkeelle. Heillähän ei ollut viljavarastoja, joten syötävää oli hankittava muualta. Monet lähtivät Amerikkaan. Tauréneita ei tiettävästi ole Amerikkaan lähtenyt. Sensijaan Matti suuntasi Karjalan kannakselle. Olihan Kannas lähellä suurta Pietaria, josta oli toivoa saada ruokaa ja elantoa, ja sitäpaitsi vedet antoivat runsaati kalaa. Perhe matkasi ensin Viipuriin, josta siirryttiin Uudellekirkolle. Pojista Jaakosta ja Matista tuli kalastajia, ja he asettuivat rannikolle, Kuolemajärven Lautarantaan.644



MARIA ANTINTYTÄR LUOTO.645,646,647 Hänet tunnettiin myös nimellä Maria Antintytär Taurén.648 Maria Antintytär syntyi 29.9.1816 Luodon talossa, Kälviällä.649,650 26.11.1841 Maria muutti Kälviältä Lohtajalle.651 Maria Antintytär Luoto kuoli 68-vuotiaana 20.5.1885 Karjalaiskylä 4'ssä, Kuolemajärven Karjalaiskylässä.652
Matti Paavonpoika Taurén ja Maria Antintytär Luoto, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

34. KALLE PAAVONPOIKA TAURÉN (Susanna Antintytär Maunula, Liisa Eerikintytär Hauhtonen, Eerikki Juhonpoika, Juho Kustaanpoika, Kustaa Juhonpoika , Juho).653,654 Kalle Paavonpoika syntyi 1.4.1828 Lohtajalla.655 Kalle ja Anna Kaisa Matintytär Lankila vihittiin arviolta noin (?) 1860. Kalle Paavonpoika Taurén kuoli 1897 Lohtajalla.

ANNA KAISA MATINTYTÄR LANKILA.656 Anna Kaisa Matintytär syntyi 1827.
Kalle Paavonpoika Taurén ja Anna Kaisa Matintytär Lankila, joiden tiedossa olevat lapset olivat:


Paluu Sisällysluetteloon

Sähköposti: petteri@tarkkonen.com
Toteutettu: The Master Genealogist for Windows 30.3.2024.